Sain loppukesästä mieluisan kutsun sähköpostiini. Upea kansanedustaja Suna Kymäläinen halusi kutsua eri työväenyhdistysten jäseniä vierailulle eduskuntaan. Tekisi mieleni väittää että en ole aiemmin eduskunnassa käynyt.
No. Onhan se vaikuttava paikka! Uusklassismin tapaan rakennus pyrkii olemaan tasapainossa. (Kunpa sisällä työskentelevätkin ihmiset sen muistaisivat!)
Miehän olen horoskoopiltani vaaka ja pidän itseäni sinällään klassisten asioiden ystävänä- joten olisinko vähän uusklassinen itsekin ja kuin luotu työskentelemään tuon katon alla?
Itse rakennus muistuttaa meitä siitä, että demokratia on jotain, mitä on syytä suojella (rakennuksen vahvat muurit), ja täysistuntosalin patsaat viestivät asioista ja arvoista minkä eteen siellä työskennellään.
Miun täytyy nyt sanoa, että hämmennyin, millaista käytöstä kansanedustajat käyttivät toisten puheenvuorojen aikana.
Eikö ole enää käytöstapoja vai onko siis jotenkin ok huudella kesken toisen puheenvuoron?
Mene ja tiedä sitten. Johtuuko huutelu siitä että aika on rajallista ja väistämättä kaikki eivät saa ääntänsä kuuluviin. Mie ajattelen, että pieni kipinä Miulla tuohon hommaan on, ja katsotaan kuinka isoon liekkiin se roihahtaa ja lähtisinkö mukaan vaalitaistoihin?
Nythän mie jätän teidän ihailemaan napsimiani kuvia, vaikuttava paikka tuo Arkadianmäki kyllä on!
Niin ja hyvää Aleksis Kiven päivää! 💝
